Kesämatkailua

Sääksmäen silta vuodelta 1963

Kahvila Silta

Kotimaan matkailu jatkuu paremman tekemisen puutteessa. Eilen oli vuorossa entisen 3-tien, nykyisen tien 130 huomattava nähtävyys eli Sääksmäen silta. Tai siis se oli nähtävyys. Moottoritien rakentamisen jälkeen liikenne on  kutistunut lähes olemattomiin lukuunottamatta paikallista ajoa.  Lapsuudessa tuosta mentiin lomamatkalla aina yli ja kyllä se silloin tuntui pitkältä. Yliajo kestää todellisuudessa kuitenkin alle minuutin. No, lapsuudessa moni asia oli muutekin erilainen. En kaipaa.


Sillan pohjoispuolella on kahvila, joka on nerokkaasti saanut nimen Silta. Arkkitehtuuriltaan tuo lienee jonkinlaista (proto)betonibrutalismia, joka valloitti Suomen arkkitehtien päät 60-luvulla. Rakennus ei ole täysin epäonnistunut vaan se istuu hyvin maisemaan ja paljas betonivalu on onneksi maalattu. Suuret lasipinnat keventävät myös ulkoasua. Betonipinnoissa ei ollut myöskään ruostetahroja eli sen raudoitukset on tehty riittävän syvälle ja sementti on ollut oikein valmistettua, samoin kuin siitä tehty betoni. (ai minäkö opiskellut mm. taidehistoriaa?)

Nyt haluaisin huomauttaa että ostamani munkki ei ollut tuore. Munkkien pitää olla tuoreita. Aina. Ilman poikkeusta. Koskee kaikkia munkkeja. Myös "munkkeja".

Ja kahvihan minulla oli omasta takaa.

Ja sitten vielä yksityiskohta ympäristöstä: 

Non-sloggy

 

 

 

Olisikohan pitänyt ottaa talteen ja myydä jollekin alan harrastajalle ebayssä?